lauantai 21. lokakuuta 2017

You can't take it with you

Ollessani vaihto-oppilaana osallistuin silloisen kouluni draama-luokan näytelmään nimeltä You can't take it with you.  Asia tuli mieleeni, kun ihana tyttäreni mainitsi että Ruotsissa on kuulemma buumi hankkiutua eroon tavaroista ennen kuolemaa.  Roudasimme vintistä huonekaluja sisälle asuntoon, jotta ne noudettaisiin pois.  Konmaritus siis jatkuu täällä aina vain.  Huonekalut lähtivät jo ja tytär otti yhden perintönojatuolin mukaansa.  Tavarat vähenevät lupaavasti.

Tilasin maalarin kohentamaan yhden huoneen nahistunutta tilaa ja huone pitää saada tyhjäksi.  Seinissä on muutama ruma reikä, jotka häiritsevät silmää.  Reiät jäivät, kun taannoin myin seinään kiinnitetyt hyllyt.  Hyvin kävivät kaupaksi 40 vuotta vanhat Artekin hyllyt. Vintiltä poistettavia huonekaluja roudatessa löytyivät noihin Artek-hyllyihin kuuluneet seinälistat. Mitä ihmettä niille tekisin? Vaikuttavat suorilta ja paria sellaista voisin ehkä käyttää tilkkutyön kerrosten kokoamisessa. Olisivatkohan sopivan pitkiä?
Kuvan perintökristallikruunun ilmoitus ehti olla Tori.fi:ssä vajaan tunnin, kun se jo haluttiin ostaa. Parin tunnin sisällä ostaja tuli hakemaan sen. Hän asui naapurikadulla. Lisää ostajia ilmaantui ennen kuin kruunu oli noudettu.  Selvästi hinnoittelin alakanttiin, mutta kapine vei paljon tilaa kaapissa.  Sen puhdistaminen pöydän päällä onnistui mukavasti, mutta kun se roikkuu katossa on puhdistus todella hankalaa.   Nyt sain isoon komeroon remontilta piiloon muita tavaroita.

Aina ei tavaroiden myyminen mene yhtä helposti.  Vaikka kirjoitan myynti-ilmoituksiin "vain nouto kotoani, en voi tuoda mihinkään kohtaamispaikkaan", tulee jatkuvasti pyyntöjä tuoda tavara ostajan käteen.  Hinnoillani, en voi tarjota kotiinkuljetusta. En ole keksinyt, miten pääsisin ilmaiseksi Helsingin keskustaan.  Aikaakin menisi keskustassa käymiseen turhan paljon.  

Linnut ovat lähteneet suurelta osalta
Vihervarpusparvi kävi tervehtimässä ennen lähtöään.  Olin hyvin onnellinen saadessani muutaman kivan kuvan, kun hetken ruokailivat naapurin tuijassa.  Kameran säädöt eivät valitettavasti olleet ihan oikeat tuon pikaisen visiitin dokumentointiin. Yhdessä kuvassa näkyy kaksi keltaista koirasta, mutta valitettavasti en ollut kohdentanut kameraa niihin.  Luotan kuitenkin siihen, että jossain vaiheessa saan hyvän kuvan koiraastakin.  

Tilkkulehteen taas
Olen avustanut yhden jutun tekemisessä käsittelemällä kuvia ja muokkaamalla tekstiä.  On se hienoa, kun löytyy ihminen, jotka osaa ommella mitä vain ja sain houkutelluksi kirjoittamaan teko-ohjeita.  Pöytälaatikkooni (= tietokoneen kovalevy) oli juuttunut yksi juttu ja jutulle löytyi avustava kirjoittaja, jota en ole koskaan tavannut,  ja nyt juttu on tosi kivassa kunnossa. Yhteistyössä on voimaa.  Aineistopäivä on huomenna ja lehden taitto alkaa. 

7 kommenttia:

  1. Kiva lukea, että lehteen on tulossa kiinnostavia, yhteistyössä syntyneitä juttuja!

    VastaaPoista
  2. Pitkään aikaan en ole mitään myynyt torissa. Meni hermo kun ostajat eivät ilmaantuneetkaan paikalle tai peruivat ostoksiaan. Hyviäkin kokemuksia on tosin monta.

    VastaaPoista
  3. Kohta sinulla taitaa olla ihan tyhjä asunto! Kaunis tuo lamppuhommeli, varmasi ilo silmälle sopivassa ympäristössä. Siis katossa, ei komerossa. Linnut on yleensä liian nopealiikkeisiä, mutta kyllä se täysosuma joskus napsahtaa.

    VastaaPoista
  4. Tavaroita on aina liikaa ja hyvä, kun niitä saa edelleen myytyä.
    Kiinnostavaa mitä kivaa seuraavaan tilkkulehteen tulee:)

    VastaaPoista
  5. Hyvä että osaat luopua vanhoista tavaroista, pitäisi itsekin harventaa.
    Mitähän kivaa on taas tarjolla Tilkkulehdessä :o)

    VastaaPoista
  6. Olet hyvin saanut tavarat eteenpäin. Uskomaton on se määrä, miten sitä tavaraa kertyykin joka paikkaan. Taistelin jo yhden ison asunnon tyhjäksi ja nyt olisi tarkoitus alkaa putsata tätä omaa taloa. Hirvittää jo etukäteen.

    VastaaPoista
  7. Meillä pitäisi tehdä samanlaista tyhjennystä, mutta jäänee (sekin) ensi kevääseen. Vanha pihamökkikin kaipaisi perusteellista tyhjennystä edellisen, jo 70-luvulla sieltä poismuuttaneen asukkaan jäljiltä, mutta se homma vaatii kesäkelin. Taidan ryhtyä nyt kuitenkin ompeluhommiin.

    VastaaPoista